Muurahaisilla pitää kiirettä

Eilen oli varsin kylmä ja tuulinen päivä. Kuljeskelin kameran kanssa, toiveissa löytää neitoperhonen. Missään ei ollut ketään eikä mitään liikkeellä, paitsi näsiä, joka heilui tuulessa kun yritin sitä kuvata.
Muistin että perhospolun viereisessä rinteessä on pieni muurahaispesä, sinne. Aurinko oli pilvessä ja  hyvin hitaasti sielläkin liikuttiin. Istuin siinä vieressä ja ihmettelin. Yllättäen aurinko alkoikin paistaa ja välittömästi liike siellä vilkastui.

 Siellä mentiin ylös ja alas, välillä high five, toisinaan taas pientä uhittelua. Aika päättömän näköistä menoa, mutta uskon kyllä että tuon touhun täytyy olla ihan suunniteltua!

 Muurahaispesän takana oli vanhoja haapoja, ihmettelin niitten pinnalla olevaa jäkäläkasvustoa. Kirjasta tunnistin että tuo keltainen on haavankeltajäkälää. Harmaalle jäkälälle en löytänyt nimeä, saattaisi olla joku laakajäkäläistä, yritän selvittää.

 Neitoperhosen etsintä siis jatkuu, ehkä huomenna, jos säät sallivat. Olen kyllä nähnyt perhosen tänä keväänä lennossa, en vaan ehtinyt kuvaamaan.

Kangasvuokkoja ja käärmeitä

Otsikko kuullostaa vähän samantapaiselta, kuin Iisalmen nyrkkeily ja lasi.
Lupasin eräälle blogikaverilleni että varoitan kun laitan käärmekuvia :) Näitä on nyt tullut kuvattua, käärmeitä ja kangasvuokkoja. Ensimmäiset kukat avautuivat eilen, ihan muutama yksilö vasta. Jotenkin näyttäisi siltä, ainakin tässä vaiheessa, ettei sellaista kukkarunsautta tulisikaan kuin viime keväänä.

 Kuvauspaikalla, siinä kohtaa jossa ensimmäiset kukat yleensä avautuvat, oli pelkkä monttu. Taas joku joka ei ymmärrä, että ensinnäkin kukka on rauhoitettu. Toiseksi, kukan siirtäminen paikaltaan ei tule onnistumaan. Harmittaa tuollainen!

 Nämä kukat sekä käärmeet viihtyvät saman voimalinjan alla. Valoa ja lämpöä riittää puuttomalla kaistaleella molemmille lajeille.
Varmistelin tömistelemällä paikan jossa kuvaan, katsoin ympäristöä tarkasti ja kumarruin polvilleni maahan.  Kuvasin jonkin aikaa, kokeilin erilaisia säätöjä. Sitten nousin ja huomasin että tumma kyy oli niin nätisti kiepillä siinä metrin päässä. Se oli tullut siihen kuvaamisen aikana. Ja mikä yllättävintä, en edes hätkähtänyt. Minä, joka olen ennen juossut kiljuen karkuun :)

Nämä kaksi vaaleata yksilöä ovat naaraita melkoisella varmuudella. Pääosa tähän aikaan liikkuvista kyistä on koiraita, naaraat nousevat lämmitelemään lähempänä loppukuuta.
Tutustuin viime viikonloppuna tuolla kuvauspaikalla mukavaan nuoreen naiseen joka on  käärmeharrastaja. Viihdyimme tuolla käärmepaikalla eilen muutaman tunnin, kuljeskellen ja tarkkaillen näitten käärmeitten käyttäytymistä. Hän tunnistaa sieltä jo muutamia mm. värin ja koon perusteella. Eräällä kärmeellä on tuntomerkkinä luultavasti linnun nokkaisujälki silmän lähellä.

 Kohtahan nämä hajaantuvat kuka minnekkin ja sitten taas ihmettelen miksei kyitä näy. Ja se saattaa tarkkailla kulkemistani ihan tuossa polun pientareella. Näinhän on mennyt vuosikymmeniä, olemme kulkeneet  toistemme ohitse vähääkään häiritsemättä toisiamme!

Kevään keltaista

Löytyihän se leskenlehtikin! Jalusta tai hernepussi tuossa kuvauksessa olisi olisi saanut olla mukana. Mutta otetaan havaintona vastaan :)

Kuvapariksi laitan mustarastaan, kun nokan värin takia sopii niin hyvin leskenlehden seuraan.
Kuvasin tämän linnun Kotkan Tervaleppälehdossa. En ole koskaan nähnyt näin rohkeaa lajinsa edustajaa, tuli melkein kylkeen kiinni, hakiessaan siemeniä.

Mukavaa viikonloppua! Tänne taitaa olla luvassa  +11°

Kevään nopeimpia

Sinivuokot ja näsiä ovat ihan ensimmäisten kevätkukkijoitten joukossa. Eikä leskenlehteäkään sovi unohtaa.
Kuvasin tänään nämä molemmat, vieläkin olivat aika harvalukuisina, molemmat suuremmaksi osaksi  nuppuvaiheessa. Leskenlehteä en ole vielä tavannutkaan kuvattavaksi.
Yllätyin että sinivuokon esittelyssä oli myrkynmerkin kuva ( lievästi tai vahvasti myrkyllinen) näsiän kyllä tiesin myrkylliseksi. Lisäksi sinivuokon kohdalla kiellettiin kaupustelu.

                                                     Sinivuokko ( Hepatica nobilis )

                                                        Näsiä ( Daphne mezerium )

Ensimmäiset perhoset

Perhoskausi avattu, eihän tässä  muuta kuin perässä juoksemaan.  Pitäisi oikeastaan hankkia askelmittari, olisi aika mielenkiintoista tietää miten paljon sitä oikein tulee liikuttua. Perhoset osaavat juoksuttaa:)

                                     Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) Kuvattu 10.4

                         Parittelustahan tässä lienee kysymys, ihmettelin vaan miten aikaisin.

                                             Nokkosperhonen (Aglais urticae) Kuvattu 10.4

                 Olin tästä tapaamisesta erityisen ilahtunut, viime kesänä tapasin vain yhden yksilön.

                                  Koivutyttöperhonen (Archiearis parthenias) Kuvattu 11.4

                                               Suruvaippa (Nymphalis antiopa) Kuvattu 11.4

Kangasvuokko venyy pituutta päiväpäivältä, terälehdestä voi nähdä jo häivähdyksen. Tämä on aikaisin yksilö, toisilla on vielä pitkä matka venyttävänä.

Käärmeisiin olen edelleen erittäin ihastunut, käyn katsomassa aina kun aikaa riittää.

Mukavia kevätpäiviä!

Käärme kangasvuokkokasvuston vahtina

Käväisin katsomassa vieläkö kangasvuokkopaikalla on lunta. Kyllähän siellä oli jonkin verran, maa tuntui vielä kauttaaltaan kovalta, jäiseltä.
Nämä kaksi nuppua olivat pisimmällä kasvussaan,  lämpimässä paikassa katajan kupeessa. Vielä pitää malttaa odottaa.

  Nuput näyttävät kovin vaatimattomilta tässä vaiheessa. Suurin osa ikivihreistä lehdistäkin oli vielä ihan litteänä maata vasten, juuri lumen alta paljastuneena, suurin osa kasvustoista lumen alla.

Mutta nyt löytyi jotain yllättävää! Mieheni huomasi pienen männyn juurella auringosta nauttivan kyykäärmeen. Se oli siinä niin levollisesti kerälle käpertyneenä. En tuntenut mitään pelkoa enkä kammoa tätä kuvauksellista käärmettä kohtaan.
Koska kyyt eivät kuule, pääsin ihan lähelle, huolimatta lumen rahinasta. Tässä kohtaa oli pieni pälvipaikka, jossa lämpöä riitti sopivasti. Ensimmäinen kerta kun pääsin kuvaamaan elävää käärmettä.

 Tässä vaiheessa se nosti vähän päätään ja alkoi seurata mitä ympärillä tapahtuu. Muistin viimekeväisessä käärmeillassa kerrotun, että käärme ei häiriinny niinkään paljon jos sitä lähestyy kohtisuoraan, sivuttaisliikkeestä se häiriintyy. Kannattaa myös lähestyä vastatuuleen, käärme haistaa. Lisäksi saimme samaisessa illassa ohjeeksi varoetäisyyden. Kyy ulottuu iskemään kohteeseen, jonka etäisyys on puolet sen pituudesta.

Otin kuvia. Sitten halusin kokeilla mitä tapahtuu, jos sen päälle lankeaa varjo, niinpä siirryin auringon eteen. Käärme lähti välittömästi pois. Se tapahtui todella nopeasti, se suorastaan ampaisi pakoon.

 Tein tämän jälkeen pienen lenkin, oli pois ehkä noin viisi minuuttia ja kun palasin käärme oli taas samalla paikalla. Se oli vaan eri asennossa. Sanotaan että kyy tehostaa paistattelua levyttämällä, se levittää ruumiinsa litteäksi maata vasten, saadakseen kaiken hyödyn auringosta.

Tässä se oli levyttämässä. Palatakseni siihen minkä takia paikalle menin eli kangasvuokkojen takia. Tässä on oivallinen vahti kangasvuokolle, joitten lehtien päällä se lepäilee. Ei kenenkään taitaisi tehdä mieli mennä taittamaan mahdollisia kukkia :)

Ensimmäiset sinivuokot

Löysin tänään kevään ensimmäiset sinivuokot.
Tuttu etelänpuoleinen rinne oli jo lumesta aivan vapaa. Yllättäen kukkia oli kuitenkin vain viisi, ikivihreät lehdetkin olivat vielä piilossa syksyllä pudonneitten puunlehtien alla.
 Tämän kukan näkeminen tuntuu aina yhtä hyvälle, onko se sitten tavallaan lupaus kevään etenemisestä.

 Ötököista kiinnostunut kuvaaja vallan villiintyi, kevään ensimmäinen kuoriainen. Makroputkea ei ollut mukana ja toisaalta tämä oli aika korkeallakin. Mutta ilahduttava havainto. Varmistutin kaverin tunnistuksen tuolla fb:n ryhmässä, kyseessä on nelipistepirkko.
Kyllä näitä ötököitä kohta alkaa ryömimään joka kiven kolosta :) Ei ehkä ilahduta ihan kaikkia, mutta täällä eräs liputtaa :D

Luonnon taidetta.
Huomaatteko tuossa kiven kolossa oikealla olevat naisen kasvot? Tyyli näyttää ehkä hiukan Picassomaiselta.

 Tässä on ilmeisesti villakoirien parkkipaikka. Muuten, mallin hännän trimmaus näyttää aika villiltä ratkaisulta!