tiistai 24. maaliskuuta 2015

" Kärpäsestä härkänen "

Kuvasin nämä viime sunnuntaina.
Saa nähdä tuleeko vielä tilaisuutta jatkaa tätä  villitystä, tuleeko uusia yöpakkasia ja kirkasta jäätä. Nyt ainakin jään päällä on lunta. Tuolla edellä kerroin jo laittavani luultavasti viimeisiä jääkuvia, mutta hullaannnuinkin tähän ihan tosissani.

                                                           Railo hampailla, muttei sarvilla.


                                                                         Pavun synty.


                                                             Makeanveden valas sukeltaa


                                                            Karjunta, ei enää mikään huuto.


                                                       Sukellusvene, ystävällisellä järjellä.


                                                        Pitkänenäisten Pinokkioitten sukua.


                                                                           "Sorsa"


                                                                      Läheisriippuvaiset


                                                      Turvakenkä, vedenpitävällä kalvolla


                                                                 Maaliskuussa vaeltavat

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Kavereita viikon varrelta

Niin se loma sitten loppui ja huomenaamulla taas kello soimaan. Näinköhän lähden lumisateessa. Piti kyllä aloittaa pyöräily, mutta taidan vielä siirtää vähän keväämmälle.
Oli hieno viikko kaikin puolin, eikä vähiten säitten suhteen. Näitä kavereita tapailin pitkin viikkoa, milloin en ollut jäillä pötköttelemässä.


 Hyvää huomenta, taas uusi päivä!
 Olimme molemman varhain liikkeellä, sinitiainen näytti jotenkin raukealta, ihan kuin olisi juuri riisunut yöpuvun oksalle.


 Siinä se katseli ja näytti niin suloiselta kuin vain sinitiainen voi näyttää. Pakko kuvata aina vain uudestaan ja uudestaan.





 Hömötiainen ilmoittaa puolestaan terhakasti milloin on paikalla, tai oikeastaan se jo ilmoittaa että kohta tulen paikalle.


Talitiainen on ruokinnalla näitä tutuista tutuimpia. Sinitiaisen kanssa siellä runsainpana esiintyviä lintuja. Kohtahan nämä kaverit siirtyvät pesimään ja kuvaajan pitää keksiä uusia kohteita. Eikä se keväällä, eikä kesällä ole ollenkaan vaikeaa :)

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Jäätä vielä lisää

Nämä taitavat olla viimeiset jääkuvat. Tai parasta olla vannomatta, sanotaan että näillä näkymin viimeiset jääkuvat :)


 Tätä kuvaa en ole mitenkään muuten käsitellyt, kuin rajannut.
Tuossa kohtaa rannassa on iso koivu ja keltaisuus jään alla johtuu siis ruskalehdistä. Siellä kuvauspaikalla tämä näytti jo aika jännältä, kun siinä jäällä pitkälläni kuvasin. Mutta yllätyi taas tässä koneella, tätä maalauksellisuutta, kuin öljyvärityö.


 Tämä on lähes samasta paikasta otettu kuin edellinen ja edelleen piti olla pitkällään että sain nuo kuplamuodostelmat.


 Pitkä rantaviiva näytti tältä, kuplia kuplien perään. Yöpakkanen teki aina vähän erilaista taidetta, yö yön perään.





 Nämä asetelmat pitäisi nähdä paikan päällä, kuvat eivät tee ollenkaan oikeutta. Olivat niin uskomattoman kauniita.


 Yritin ikuistaa tässä niistä kauneimman ja kookkaimman. Yhtään lähemmäs en uskaltanut mennä, koska tuossa takana on virtaavaa vettä. Pohja on kyllä kovin matala mutta pelkäsin kameran puolesta.


perjantai 20. maaliskuuta 2015

Kurren touhuja

Kuvasin toissapäivänä oravien touhuamista. Kolme kaverusta pisti parastaan, ihan valtavalla vauhdilla kierrettiin suuren kuusen runkoa ympäri ja ympäri, siinä kynnet lähes savusivat. Välillä valtavilla loikilla puusta toiseen, välillä hangelle, kai jäähdyttelemään niitä kynsiä :)
Se näytti kyllä ihan leikiltä, vai oliko siinä jotain parinmuodostukseen liittyvää, en osaa sanoa.
Malttoivat ne toki tulla välillä ruokailemaankin.














 WOW, mikä shampoo, ihana tuoksu! Tässä on jotain keväistä, en vaan saa mitenkään mieleeni mitä tämä muistuttaa. Aavistus pihkaa ehkä...             


Mitenkähän auringon pimennys täällä näkyy, tällä hetkellä on ainakin pilvistä.

Nämä kauniit säät ovat ajaneet joka päivä ulos ja kuvaamaan. Nyt on pakko käyttää tämä päivä kodin huoltoon, siis imuri huutamaan!

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Jäänastoja


 Kaunis sää vaan jatkuu edelleen, ihan mahtavia ulkoilupäiviä!
 Jäin jotenkin koukkuun noihin jääjuttuihin, siispä jälleen reissun päälle uutta etsimään. Jäällä olevat lokit olivat huomattavasti enemmin kiinnostuneita pilkkijöistä kuin kuvaajasta, istuivat  siellä pilkkiavantojen läheisyydessä.


 Nyt löysin vähän erilaisia kuplia kuin aiemmin. Virtaavan ojan lähes koko rantaviiva oli näin kauniisti koristeltu.  Huurrereunus oli kauniisti mietitty yksityiskohta, ketä tästä nyt pitäisi kiittää ja kehua :)


 Kuplia oli monenlaisia ja monenkokoisia, mutta kiinnostuin nyt erityisesti noista edellä olevista.



 Yritin nostaa muutaman levyn ylös kuvaamista varten, enimmäkseen epäonnistuin. Jää oli yllättävän napakkaa. Palaset halkesivat lähes kaikki, kun rikoin ne jalalla  ja karkasivat välittömästi ulottumattomiin. Taittamista oli turha edes yrittää. Käsiä vähän paleli, mutta mitä tuosta!  No, jotain onnistuin saamaan ylöskin. Hienoimmat karkasivat, pilkkimiesten juttuja :)


 Sitten miettimään miten kuvaan.
Tein näitä kuvia varten hankeen tavallaan sellaiset tuet, kuin hyllyyn, joitten varaan taiteilin tämän levyn. Ja ripottelin niitä tukia varten raapimaani pakkaslunta näitten nastojen väliin.





Tässä asetin jäälevyn kahden kiven väliin, hyvin se siinä pysyikin.
Huomaatteko tuossa yläpuolella olevassa kuvassa ikäänkuin singreenauksen vasemmassa alareunassa. Taatusti en ole tehnyt tuohon viirun viirua, lohkaisin vain palasen isommasta levystä ja huuhtelin irtoroskat pois.


Olen nyt kuvannut niin paljon jäätä, että innostuin tekemään jääkirjan, mutta ihan ajan kanssa ja hoppuilematta. Varsin koukuttavaa tämäkin!

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Eräs toive toteutui

Kolmisen vuotta toivoin ja odotin että punatulkku asettautuisi kuvattavaksi ja tänään toive vihdoin toteutui. Ja ihan täydellisen rauhallisesti, toinen oikein poseerasi, jopa kahteen eri kertaan :)


 Olin aamulla jo kahdeksan aikaan metsässä. Vietän tässä viikon lomaa, joten ehdin hyvin kuvaamaan ja olen kyllä kuvannutkin :)
Aamuaurinko oli jo päässyt kiipeämään vähän korkeammalle ja kurkisteli puitten runkojen takaa ruokintapaikalle.
Siinä tämä viehättävä lintu sitten istui auringonsäteitten valaisemana. Voi että mikä tunne!


 Punatulkku taitaa olla eräs niitä tunnetuimpia suomalaisia lintuja, uskoisin että melkein kaikki tietävät kyseisen siivekkään.
Kouluissa ja päiväkodeissa on askarreltu lintuja langasta, tehty kartongista, muotoiltu savesta. Lintu esiintyy monenlaisissa painokankaissa, astioissa, satukirjoissa, korteissa, nämä nyt ensin tulivat mieleen.


Itselle punatulkku tuo ensimmäisenä mieleen joulun. En tiedä johtuuko se väristä, vai siitä että lintu on ollut niin suosittu joulukorttien aihe.


 Paikalla oli tämä koiras sekä kaksi naarasta. Naaraat olivat huomattavasti arempia, enkä saanut niitä kuvattua.





               Tämä haave toteutui puolittain. Ei makeaa mahan täydeltä, mutta jospa huomenna :)

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Kuplia ja höpö-höpöä

Täytyy taas sanoa, että otsikon keksiminen on välillä aika työlästä.
Kyllä näistä jokaisesta kuvasta nyt ainakin yksi kupla löytyy, joistakin satamäärin. Ja höpötystä kaupan päälle :) Joten, otsikon lupaus täyttyy!

Nyt leikin vähän kuvankäsittelyllä. Koneella ei ole kuin Picasa ja sen mitä tarvitsen, pärjään kyllä näillä eväillä. Arkistointiin olen koettanut miettiä jotain muuta, koska  olen huomannut että näitä kuviani on siellä sun täällä.


                                                                     JÄÄSIILIKÄS 

Sukua ja samaa heimoa sen ruostesiiven toukan kanssa, joka köpöttelee pienillä jaloillaan näillä keväisillä hangilla.
Oletteko sattuneet näkemään teilläpäin sitä pörröistä tummaa toukkaa?



                                                                  AZURIITTIVUORISTO

Sinisenä hohtava vuoristo, lähes kuusta kuvattuna. Oikea azuriitti on muuten melkoinen voimakivi.



                                      AHDIN POIKA JÄÄTYNEELLÄ LÄHTEELLÄ

Vedenhaltijan poika taisi olla niin surun murtama lähteen jäätymisestä, että itki kuumia kyyneleitä jotka sulattivat pojan olemattomiin. Tai sitten se oli tämä kevätaurinko.



                                                   KAARNASYDÄN KOIVUPEDILLÄ

Kuullostaa kulinaristin ruokalistan erikoisherkulta.
Tämä olikin mielenkiintoisesti matalassa jääkuopassa. Alimmaisena  ohuen ohut koivun tuohen  osa, johon kaarnanpalanen, suoraan männystä, oli laskeutunut. Ja jää oli kuorruttanut koko luonnon luoman asetelman.


                                                                LINNUN PLÖRÄYS

Tässä on varmastikin ollut joku esteetikko-lintu asialla, kun on noin kauniin pitsimäisen plöräyksen saanut  aikaiseksi. Jätin sen viereisen kuvaamatta, josta muuten tiesin mikä tässä on kyseessä.



                                                                  MAAGINEN VALO

Joka tuntuu tulevan ihan tuolta maan uumenista. Ihmettelin tuota sinistä sävyä, koska en käyttänyt kummemmin mitään "värin lisäämis-nappulaa".
Kuvasin jäähän tulleen avannon reunalta, liekö sininen taivas syynä.



                                                                     MEDALJONKI

Tämä oli erikoinen juttu!  Muistutti aivan medaljonkia malliltaan, näytti kuin siinä olisi ollut avattava kansikin, niinkuin oikessa medaljongisssa. Sisällä oli huurretta. Todella kaunis, kuva piti vain käsitellä näin että asia selviää.
Jospa siihen olikin luotu taikuutta! Harmi kun en hieronut pintaa ja toivonut maailmanrauhaa :)

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Railo


 Tämä on sellainen pitkä kapeahko niemi Suur-Saimaalla, paikka jossa on mielenkiintoista seurata luonnonilmiöitä. Myrskyllä sopivan tuulen sattuessa eräs parhaita paikkoja katsella aaltojen muodostumista. Kesällä ihana auringonottopaikka. Eräs nuoruuden parhaita leirintä- ja veneilypaikkoja.
Varjon puolella maisema värjäytyi tänään näin siniseksi. En osaa yhtään sanoa missä vaiheessa nämä jäälohkareet ovat nousseet pystyyn, tällaiselta näytti koko pitkä rantaviiva. Ja nuo lohkareet liikkuivat ja elivät koko ajan.


 Tämä kuva on niemen kärjestä. Ja tästä alkaa otsikon mukainen railo, tai päättyy, kuinka vain.
Näin suurella selällä, mikä tässäkin on, jään pauhu oli lähes huumaavaa. Railoja ja pienempiä halkeamia muodostuu lisää kaiken aikaa.


 Railo oli muodostunut noin 5-10 metrin päähän rannasta, leveyttä taisi olla enimmillään jopa 30cm


 Olen monesti ajatellut että innostuksissani unohdan varovaisuuden. Ei silti että olisi ollut mitään havaittavaa vaaraa.  Näin jälkeenpäin ajatellen, keikuin ehkä välillä liiankin lähellä railoa.


 Leveimmissä kohdissa varsin leveitäkin jäälauttoja oli noussut pystyyn. Näkymä oli kuin pienestä telttakylästä.





 Pilkkijä oli rohkea. Luulen kyllä että jää kantaa vielä ihan hyvin, täytyy vaan tietää paikalliset virtakohdat. Ja uskon että nämä pilkkijät tietävät missä liikkua.


 Railoissa oli mitä hienompia jääveistoksia.





Aivan mahtava ulkoilupäivä jälleen. Poskia kuumottaa sen tuntuisessti että aurinkoa on saatu.
Miinuksena mainittakoon että hävitin aurinkolasini, tippuivat taskusta.